Tämä on Tampereen Villilässä asuvan, kissattoman joutomiehen turinanurkkaus.
Koiria perheessämme on, ja jouto-etuliite yllä olevassa yhdyssanassa luullakseni tilapäinen.
Joutilaisuus voi olla hyvästäkin, mutta itse en ole ansiotyötä vailla osannut päiviäni mielekkäästi täyttää.
Vapaaehtoinen joutenolo on erilaista, siitäkin on kokemuksia. Venäläisiä klassikoita on lukemattomia, mutta kumma kyllä ne eivät kutsu juuri nyt, eivät kutsu ainakaan vielä. Kotona olisi monenmoista korjattavaa, mutta kykyni ovat toisaalla... Lumenluontiin silti kykenen siinä kuin naapurin mies. Ruokaa olen laittanut antaumuksella.
Turhan vähissä ovat järkevät aktiviteetit silti olleet kahden työttömyyskuukauden aikana.
Tämä blogi on yritys kohti mielekästä toimeliaisuutta. Ennen muuta mielenkohennusta itselleni; jos löydän lukijoita, sitä parempi.
Tähän päättyköön ensimmäinen, vaatimaton blogientryni.
